Taidekasvatuksesta

Kuvataiteella pääsemme kiinni asioihin ja teemme sellaista, mitä ilman taiteen tekoa ei olisi olemassa. Taiteen teko luo jaettuun maailmaan asioita ja ajatuksia kuvina, toisten koettaviksi ja ajateltaviksi. Taidetta tehden ei ole yksin. Kuvataiteen ei tarvitse olla terapiaa, leikkimistä, piristystä eikä itseilmaisua, mutta se voi olla näistä jotain tai vaikka kaikkia.

Olen työskennellyt museo-oppaana koko aikuisikäni. Museopedagogiikassa yhdistyy tiedon pohdiskelu ja elämykset. Minua kiinnostaa museot kulttuurin ilmentyminä ja jonkunlaisina peileinä sekä ihmisten vapaa-ajan tiloina.

Olen työskennellyt Alvar Aalto museossa oppaana jo 15 vuoden ajan. Arkkitehtuuri ja muotoilu ovat kokonaisvaltaisia ja arjessa läsnä olevia. Ne ovat kytköksissä sekä yhteiskuntaan, elinkeinoihin, jopa markkinavoimiin sekä toisaalta välittömään ympäristöönsä. Materiaalinkulutus niissä tuo kysymykset luonnon säilymisestä. Muotoilun kokemista, arvottamista, siitä nauttimista ja itse suunnittelemista voi harjoitella. Yksi tavoite on myös rakenteiden taju.

Kuvataiteesta koen omakseni opettamisen kannalta etenkin piirtämisen, installaation, keramiikan, kuvanveiston ja materiaalintuntemuksen. Taide on toimintaa materiaalien kanssa. Lisäksi on tärkeää oppia antamaan sanoja sille, mitä näkee ja kokee. Sanoittamisen kautta huomaa enemmän.

Olen opiskellut taidehistoriaa, ja huomannut, miten taiteen opettelu on myös vuoropuhelua menneiden tekijöiden ja teosten kanssa. Kulttuuria ei voi alkaa alusta.  

Kuvataiteen opettelussa tärkeää on katsomisen ja havainnoinnin opettelu. Taide vaatii aiheen äärelle pysähtymistä, omien ajatusten ja tuntemusten kuuntelua. Kokeilujen kautta voi löytää eri välineistä ja ilmaisumuodoista itseä kiinnostavat puolet.

Kuvataiteilijuus tuo paljon myös taideopettajuuteeni, mutta ne ovat kaksi eri roolia. Minulla on omakohtaista kokemusta taidemaailman käytännöistä. Otan kuvataiteen ja sen opettamisen ja ohjaamisen tosissani. Olen kiinnostunut oppilaan tai opiskelijan ilmaisusta. Haluan auttaa opiskelijoita ilmaisemaan taiteella yhä täsmällisemmin, ottamaan riskejä. Kokeilu on tärkeää, mutta tärkeää on myös saada teos tai harjoitus valmiiksi, se tekee tilaa uudelle. Ammattitaiteilijan on kiteytettävä tekoprosessi julkisesti esitettäväksi taiteeksi. Kuvataiteen opettelussa niin ei ole, vaan päämäärä on kokeilu, ajatuksien välittäminen ja heittäytyminen.

Olen opettanut vaikeasti vammaisten kuvataiteen harrastusryhmää ja nähnyt, miten haasteita motoriikassa ylitetään ja miten taide antaa tärkeän ilmaisukanavan varsinkin silloin, kun muunlaisessa ilmaisussa on vaikeuksia. Taiteen harrastajan pitää voida itse päättää teostensa ratkaisuista ja tehdä itse.

Taiteenteon opettelu on mahdollisuus pysähtyä merkittävien asioiden äärelle. Kuvaamalla voi tehdä näkyväksi pientä, arkipäiväistä, hämmästyttävää tai satumaista.

kuva Päivi Tolonen